Edmond Louis Budry (30. elokuuta 1854 Vevey, Vaud, Sveitsi – 12. marraskuuta 1932 Vevey) oli sveitsiläinen reformoitu pastori ja virsirunoilija.

Budry opiskeli teologiaa Lausannessa vapaan reformoidun kirkon ”Église Évangélique Libre du Canton de Vaud” -tiedekunnassa ja toimi pastorina parissa seurakunnassa ennen kuin hänestä tuli Veveyn vapaaseurakunnan pastori. Hän toimi Veveyssä 35 vuotta eläkkeelle jäämiseen saakka. Budry on kirjoittanut virsiä sekä kääntänyt latinalaisia, saksalaisia ja englantilaisia virsiä ranskaksi. Hänen tunnetuin virtensä on "À toi la gloire, O Ressuscité!".^[1] Se on vuodelta 1884 ja julkaistu Chants Evangéliques -kirjassa 1885. Hän lienee saanut innostusta virren kirjoittamiseen kuultuaan adventtivirren ”Tochter Zion, freue dich”, jonka sävel on Georg Friedrich Händelin oratoriossa Judas Maccabeus. Budryn teksti on kirjoitettu tähän sävelmään.

Budryn laulu julkaistiin 1924 Ylioppilaiden kristillisen maailmanliiton (World Student Christian Federation) laulukirjassa Cantate Domino ja siinä oli myös englannin- ja saksankieliset vapaat käännökset. Sitä kautta laulu levisi moniin muihin maihin.^[2] Muuten hänen kirjoittamiaan virsiä ei juurikaan tunneta.

"À toi la gloire, O Ressuscité!" on suomeksi Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 17 "Kiittäkää luodut, Herraa Jeesusta". Virren suomennos on ilmestynyt vuonna 1983 ^[3] ja hän on muokannut käännöstään vuonna 2000.^[4] Tekstin on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjaan kääntänyt ruotsiksi ja muokannut Bo Setterlind 1979. Hän kirjoitti tekstin syyskuussa 1979 Uppsalassa pidettyä ranskalais-ruotsalaista symposiota varten.^[2]

Laulua on kutsuttu ranskankielisen evankelisen kristillisyyden marseljeesiksi, ja sitä käyttävät myös ranskankieliset katoliset.^[5]

Seurakunta laulaa -kirjassa^[6] on suomeksi toinen Budryn teksti, laulu 121 "Nyt laulan rakkaudesta" ("Je veux chanter l’amour puissant"), jonka suomennos on Joel Niinisen vuodelta 1998, sävelmänä G. C. Steppierin melodia.