|
Marseljeesi
Marseljeesi (ransk. La Marseillaise) on Ranskan kansallislaulu. Se tuli vallankumouksellisten tunnussäveleksi Ranskan suuressa vallankumouksessa (1789). Marseljeesia on käytetty eri maissa vallankumouslauluna ja työväenlauluna. Siihen on tehty useita eri sanoituksia. HistoriaMarseljeesin sävelsi ja sanoitti Claude Joseph Rouget de Lisle 26. huhtikuuta vastaisena yönä 1792 Elsassiin kuuluvassa Strasbourgissa kuultuaan Ranskan sodanjulistuksesta Itävallalle. Hän sepitti laulun Strasbourgin pormestarin Philippe Friedrich Dietrichin pyynnöstä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Chant de guerre pour l'armée du Rhin” eli Reinin armeijan sotalaulu. Se on omistettu Strasbourgin kuvernööri kreivi Nicolas Lucknerille, joka vuotta aiemmin oli ylennetty Ranskan marsalkaksi. Laulusta ei kuitenkaan tullut aluksi kovinkaan suosittua.lähde? 30. heinäkuuta 1792 Marseillesta saapunut tasavaltalaisten sotilaiden komppania lauloi laulua saapuessaan Pariisiin, mistä laululle tuli nimi Marseillaise, Marseljeesi. Siitä tuli yhdessä yössä suosittu taistelulaulu pariisilaisten keskuudessa. Laulun innoittaneet pormestari Dietrich ja marsalkka Luckner teloitettiin molemmat terrorin aikana tasavallan vihollisina ja myös Rouget de Lisle vangittiin, mutta hän vältti teloituksen. Kansalliskonventti julisti Marseljeesin Ranskan kansallislauluksi 14. heinäkuuta 1795.lähde? Napoleonin noustua valtaan 1799 Marseljeesin laulaminen kiellettiin, koska sitä pidettiin liian vallankumouksellisena. Kielto jatkui Bourbonien palattua valtaan 1815 ja pysyi voimassa heinäkuun vallankumoukseen 1830 saakka. Vielä Napoleon III kielsi 1850-luvulla Marseljeesin laulamisen sen jälkeen, kun hänen vastustajansa olivat laulaneet sitä eräässä suurmielenosoituksessa.lähde? Laulusta tuli uudelleen kansallislaulu vasta vuoden 1870 vallankumouksen jälkeen Ranskan kolmannessa tasavallassa. Toisen maailmansodan aikana 1940–1944 laulu kuitenkin oli kielletty Saksan miehittämässä Pohjois-Ranskassa. Siihen mennessä ranskalaiset olivat jo niin yleisesti omaksuneet Marseljeesin kansallislaulukseen, että se oli samaan aikaan sekä Vichyn Ranskan virallisena kansallislauluna että vastarintaliikkeen ja Vapaan Ranskan keskuudessa suosituimpana lauluna.[1]. Myös neljännen (1946) ja viidennen (1958) tasavallan perustuslait säätävät Marseljeesin kansallislauluksi.lähde? 1970-luvulta lähtien Ranskassa on keskusteltu Marseljeesin sanojen muuttamisesta paremmin nykyaikaan sopiviksi. Perinteisiä sanoja pidetään liian verenhimoisina ja myös ulkomaalaisvastaisina.[2] Sanoituksen muuttaminen on kuitenkin epätodennäköistä, onhan Marseljeesi jo vakiintunut Ranskan kansallislauluksi sen nykyisillä sanoilla. 1800-luvulla Marseljeesista tuli suosittu vallankumous- ja vapauslaulu useiden vapausliikkeiden piirissä. Tällöin tekstiä muutettiin usein kulloisiakin olosuhteita vastaavaksi. Laulusta tuli myös suosittu työväenlaulu. Vasta kun Marseljeesista tuli uudelleen Ranskan virallinen kansallislaulu 1870, syrjäytti Kansainvälinen sen työväenliikkeen lauluna.lähde? VenäjälläHelmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen Marseljeesi oli lyhyen aikaa myös väliaikaisen hallituksen päätöksellä Venäjän kansallislaulu nimellä Марсельеза (Marseljeza) ja alkusanoilla ”Отречёмся от старого мира” (suom. Kirotkaamme vanha maailma). Laulu menetti asemansa lokakuun vallankumouksen jälkeen marraskuussa 1917, jolloin sen syrjäytti Kansainvälinen.lähde? SuomessaMarseljeesista on olemassa ainakin neljä vakiintunutta suomennosta, joista lähimmäs alkuperäistä osuva alkaa sanoilla "Nyt eespäin lapset synnyinmaan...". Suomessa Marseljeesi tuli tunnetuksi nimenomaan työväenlauluna 1900-luvun alussa ja oli 1910-luvulla eniten laulettu työväenlaulu Suomessa, mutta myöhemmin sen suosio on vähentynyt.[3] Sanat
Poistetut säkeetNämä säkeet jätettiin pois kansallishymnistä.
Lähteet
Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marseljeesi.  Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Marseljeesi |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Portal di Ensiklopedia Dunia
