2. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 336. päivä (337. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 29 päivää.

• suomalainen kalenteri: Unna, Anelma, Unelma
• suomenruotsalainen kalenteri: Beata, Beatrice, Bernice, Bea
• ortodoksinen kalenteri: Auvo, Mira, Mirka, Salomo
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Álehttá, Álet, Állet
• vanhemmissa kalentereissa: Ausonius, Babiana, Beaata, Candida, Candidus, Faustus, Gabina, Lago, Longinus

• 1409 – Leipzigin yliopisto perustettiin.
• 1510 – Safavidit voittivat uzbekit Mervin taistelussa.
• 1804 – Napoleon Bonaparte kruunasi itsensä Ranskan keisariksi Notre Damen katedraalissa Pariisissa.
• 1805 – Austerlitzin taistelu: Napoleonin ranskalaiset joukot voittivat itävaltalais-venäläiset joukot.
• 1823 – Yhdysvaltain presidentin James Monroen kongressille pitämän puheen mukaan amerikkalaiset valtiot eivät sekaannu eurooppalaisten asioihin, mikäli nämä eivät sekaannu amerikkalaisten toimintaan (ns. Monroen oppi).
• 1845 – Yhdysvaltain presidentin James Polkin kongressille pitämän puheen mukaan Yhdysvaltojen tulisi aggressiivisesti laajentua länteen. ”Manifest Destiny” -näkemyksen mukaan Yhdysvaltain tehtävä ja kohtalo oli laajentua ja levittää demokratiaa.
• 1848 – Frans Joosef I kruunattiin Itävallan keisariksi.
• 1851 – Ranskan presidentti Louis Napoléon Bonaparte teki vallankaappauksen ja tuli diktaattoriksi.
• 1852 – Louis Napoléon Bonaparte kruunautti itsensä keisari Napoleon III:ksi.
• 1899 – Filippiinien–Yhdysvaltain sota: suurin osa Tiradin solan puolustajista sai surmansa viivytystaistelussa yhdysvaltalaisia vastaan.
• 1927 – Valmistettuaan 19 vuotta T-mallia Ford Motor Company esitteli uuden A-mallin auton.
• 1939 – Talvisota: vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan.
• 1942 – Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi muun muassa nykyaikaisten laivasto- ja ydinreaktorien prototyyppinä.
• 1944 – Kommunistit erosivat Kreikan hallituksesta, koska britit vaativat, että partisaaniarmeija ELAS on lakkautettava.^[1]
• 1948 – Unkarin hallitus vangitutti kardinaali József Mindszentyn syytettynä vakoilusta ja maanpetoksesta. Mindszenty tuomittiin helmikuussa 1949 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin vuonna 1955.
• 1961 – Kylmä sota: Kuuban johtaja Fidel Castro julisti kansallisessa radiopuheessaan olevansa marxisti-leninistiläinen ja että Kuubasta tulisi kommunistinen valtio.
• 1962 – Ensimmäinen ”Lastenkamarikonsertti” järjestettiin Helsingissä.
• 1971 – Arabiemiirikunnat yhdistyi.
• 1971 – Finlandia-talon avajaisia vietettiin Helsingin Töölönlahdella.
• 1974 – Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin lehden palveluksesta. Erottamisen perusteita pidettiin yleisesti väärinä ja Sanomalehtimiesten liitto vei asian työtuomioistuimeen.
• 1975 – Kommunistinen Pathet Lao -liike nousi valtaan Laosissa.
• 1976 – Fidel Castrosta tuli Kuuban presidentti Osvaldo Dorticós Torradoin jälkeen.
• 1979 – Iranilaisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain, joka antoi ajatollah Khomeinille muodollisestikin kaiken vallan.
• 1981 – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt ministerineuvos Viktor Vladimirov ilmoitti Moskovasta saamiensa ohjeiden mukaan, ettei Neuvostoliitto tulisi puuttumaan Suomen tulevaan presidentinvaaliin, kuten julkisuudessa oli spekuloitu.
• 1983 – Korkein oikeus antoi ensimmäisen päätöksensä kansalaistottelemattomuutta koskeneessa asiassa. KKO ei muuttanut Turun hovioikeuden päätöstä, jolla suuri osa Koijärvi-liikkeen jäsenistä oli tuomittu sakkoihin niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille Forssan Koijärvellä keväällä 1979.
• 1988 – Benazir Bhuttosta tuli Pakistanin pääministeri ja samalla ensimmäinen islamilaisen valtion naispuolinen pääministeri.
• 1990 – Saksan liittokansleri Helmut Kohlin johtama koalitio voitti ensimmäiset vapaat yhtenäisen Saksan vaalit sitten vuoden 1932.
• 1993 – Kolumbialainen huumeparoni Pablo Escobar ammuttiin Medellínissä.
• 1994 – Poliisi ampui taloonsa linnoittautuneen miehen Kirkkonummella yli kaksi vuorokautta kestäneen piirityksen päätteeksi. Tapaus herätti runsaasti keskustelua poliisin toimintatavoista.
• 2001 – Yhdysvaltalainen energiayhtiö Enron hakeutui Chapter 11 -yrityssaneeraukseen.
• 2015 – San Bernardinossa Kaliforniassa tapahtuneessa terrori-iskussa kehitysvammaisten palvelukeskukseen kuoli 14 ihmistä ja haavoittui 21.
• 2016 – Kalifornian Oaklandin tuhoisimmassa huoneistopalossa sataan vuoteen kuoli 36 ihmistä.

• 1778 – Johan Henrik Kranck, suomalainen kappalainen ja arkkiveisujen kirjoittaja (k. 1838)
• 1792 – Wilhelm von Schwerin, ruotsalainen sotilas (k. 1808)
• 1813 – M. A. Castrén, suomalainen kielitieteilijä (k. 1852)
• 1825 – Pedro II, Brasilian keisari (k. 1891)
• 1833 – Konstantin Hakulin, suomalainen proviisori, tehtailija, kauppaneuvos ja valokuvaaja (k. 1900)
• 1833 – Friedrich Daniel von Recklinghausen, saksalainen patologi (k. 1910)
• 1837 – Joseph Bell, brittiläinen lääkäri ja kirurgi (k. 1911)
• 1856 – Robert Kajanus, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1933)
• 1859 – Kalle Korpela, suomalainen kirjailija (k. 1928)
• 1859 – Georges Seurat, ranskalainen taidemaalari (k. 1891)
• 1865 – Kaarle Mänty, suomalainen SDP:n kansanedustaja (k. 1937)
• 1885 – George Minot, vuoden 1934 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija (k. 1950)
• 1891 – Otto Dix, saksalainen taidemaalari (k. 1969)
• 1899 – Eino Kaipainen, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
• 1899 – John Barbirolli, brittiläinen kapellimestari ja sellisti (k. 1970)
• 1901 – Raimundo Orsi, argentiinalaissyntyinen jalkapalloilija (k. 1986)
• 1910 – Taisto Mäki, suomalainen kestävyysjuoksija (k. 1979)
• 1914 – Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1979)
• 1915 – Eino Olkinuora, suomalainen maastohiihtäjä (k. 1941)
• 1915 – Marais Viljoen, Etelä-Afrikan presidentti 1979–1984 (k. 2007)
• 1922 – Iakovos Kambanellis, kreikkalainen runoilija ja näytelmäkirjailija (k. 2011)
• 1923 – Maria Callas, kreikkalais-yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1977)
• 1924 – Alexander Haig, yhdysvaltalainen sotilas ja poliitikko (k. 2010)
• 1924 – Cyril Ornadel, brittiläinen viihdesäveltäjä ja kapellimestari (k. 2011)
• 1925 – Julie Harris, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2013)
• 1928 – Jörg Demus, itävaltalainen pianisti ja säveltäjä (k. 2019)
• 1939 – Jorma Pulkkinen, suomalainen juontaja
• 1930 – Gary Becker, vuoden 1992 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2014)
• 1933 – Michael Larrabee, yhdysvaltalainen pikajuoksija ja olympiavoittaja (k. 2003)
• 1934 – Tarcisio Bertone, Vatikaanin kardinaalivaltiosihteeri 2006–2013
• 1938 – Jarmo Wahlström, suomalainen poliitikko (k. 2013)
• 1944 – Ibrahim Rugova, Kosovon presidentti (k. 2006)
• 1946 – Jaakko Ryhänen, suomalainen oopperalaulaja
• 1946 – Juha Vakkuri, suomalainen kirjailija (k. 2019)
• 1946 – Gianni Versace, italialainen muotisuunnittelija (k. 1997)
• 1950 – Paul Watson, kanadalainen ympäristöaktivisti
• 1952 – Ahmed Obaid bin-Dagher, jemeniläinen poliitikko
• 1953 – Pertti Sveholm, suomalainen näyttelijä
• 1959 – Kari Tamminen, suomalainen muusikko, ohjaaja ja ääninäyttelijä
• 1960 – Nicholas Dingley, englantilainen rumpali (k. 1984)
• 1962 – Jackie Frazier-Lyde, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 1968 – Lucy Liu, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1968 – Nate Mendel, yhdysvaltalainen basisti
• 1970 – Joshua Seth, yhdysvaltalainen hypnotisti, taikuri ja ääninäyttelijä
• 1971 – Francesco Toldo, italialainen jalkapallomaalivahti
• 1973 – Monica Seles, serbialaissyntyinen tennispelaaja
• 1973 – Jan Ullrich, saksalainen kilpapyöräilijä
• 1978 – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
• 1978 – Christopher Wolstenholme, englantilainen basisti ("Muse")
• 1981 – Britney Spears, yhdysvaltalainen laulaja
• 1983 – Aaron Rodgers, yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
• 1986 – Kyle Cumiskey, kanadalainen jääkiekkopuolustaja
• 1987 – Teairra Marí, yhdysvaltalainen laulaja
• 1993 – Cecilia Salvai, italialainen jalkapalloilija

• 1547 – Hernán Cortés, espanjalainen löytöretkeilijä ja konkistadori (s. 1485)
• 1594 – Gerhardus Mercator, flaamilainen kartografi (s. 1512)
• 1778 – Mikael Groening, suomalainen kielitieteilijä (s. 1714)
• 1782 – Anders Henrik Ramsay, suomalainen kenraaliluutnantti, valtiopäiväpoliitikko ja maaherra (s. 1707)
• 1814 – Markiisi de Sade, ranskalainen aristokraatti ja kirjailija (s. 1740)
• 1859 – John Brown, yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti ja orjuuden vastustaja (s. 1800)
• 1892 – Jay Gould, yhdysvaltalainen liikemies ja rautatiemagnaatti (s. 1836)
• 1922 – Fritz Wetterhoff, suomalainen jääkäriliikkeen vaikuttaja (k. 1878)
• 1924 – Emmy Achté, suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja (s. 1850)
• 1931 – Vincent d'Indy, ranskalainen säveltäjä (s. 1851)
• 1969 – Kliment Vorošilov, venäläinen poliitikko ja Neuvostoliiton presidentti 1953–1960 (s. 1881)
• 1974 – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija, presidentti Urho Kekkosen puoliso (s. 1900)
• 1974 – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (s. 1941)
• 1982 – Marty Feldman, brittiläinen näyttelijä, koomikko ja ohjaaja (s. 1934)
• 1987 – Luis Federico Leloir, vuoden 1970 Nobelin kemianpalkinnon saanut argentiinalainen kemisti (s. 1906)
• 1990 – Aaron Copland, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1900)
• 1993 – Pablo Escobar, kolumbialainen huumerikollinen (s. 1949)
• 2002 – Ivan Illich, kroatialaissyntyinen filosofi ja kehityskriitikko (s. 1926)
• 2010 – Lauri Tamminen, suomalainen moukarinheittäjä (s. 1919)
• 2015 – Ernst Larsen, norjalainen estejuoksija (s. 1926)
• 2016 – Gisela May, saksalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1924)
• 2017 – Leena Kaskela, suomalainen uutisankkuri (s. 1939)
• 2020 – Valéry Giscard d’Estaing, Ranskan presidentti 1974–1981 (s. 1926)
• 2020 – Zafarullah Khan Jamali, pakistanilainen poliitikko, diplomaatti, maahockeypelaaja ja Pakistanin pääministeri 2002–2004 (s. 1944)
• 2020 – Walter E. Williams, yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kommentaattori (s. 1936)
• 2021 – Richard Lerner, yhdysvaltalainen kemisti (s. 1938)
• 2021 – Yrjö Pessi, suomalainen professori, Kemiran pääjohtaja ja vuorineuvos (s. 1926)
• 2022 – Tiit-Rein Viitso, virolainen kielitieteilijä ja professori (s. 1938)
• 2023 – Roberto Pazzi, italialainen kirjailija (s. 1946)
• 2024 – Heikki Koski, suomalainen maaherra, ministeri, Alkon pääjohtaja ja Tampereen yliopiston kansleri (s. 1940)

• YK: Kansainvälinen päivä orjuuden poistamiseksi ("International Day for the Abolition of Slavery"). YK:n yleiskokous hyväksyi orjuutta vastustavan sopimuksen 2. joulukuuta 1949.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2. joulukuuta Wikimedia Commonsissa

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 2. joulukuuta:
	Alexander Haigin virallinen muotokuva Yhdysvaltain ulkoministerinä. Kansainvälinen päivä orjuuden poistamiseksi 1805 – Napoleonin ranskalaiset joukot kukistivat Venäjän ja Itävallan yhdistetyn armeijan Austerlitzin taistelussa. 1823 – Yhdysvaltain presidentti James Monroe esitti niin sanotun Monroen opin, josta tuli Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja vuosiksi. 1856 – Säveltäjä ja kapellimestari Robert Kajanus syntyi. 1923 – Kreikkalainen oopperalaulaja Maria Callas syntyi. 1924 – Yhdysvaltalainen sotilas ja poliitikko sekä Naton komentaja Alexander Haig syntyi. 1942 – Enrico Fermin johtama ryhmä suoritti ensimmäisen kontrolloidun, keinotekoisen ydinketjureaktion. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 1. joulukuuta, 3. joulukuuta