Vuosi 1983 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

• 1. tammikuuta – ARPANET siirtyi virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet sai alkunsa.
• 1. tammikuuta – Turvavyöpakko astui voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
• 1. tammikuuta – Kruunupyy ja Pietarsaaren mlk muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Hangon, Loviisan, Porvoon mlk:n ja Siuntion kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
• 2. tammikuuta – Suomen Kommunistisen puolueen Lapin piiriä hallinnut ns. kirveslinja päätti pudottaa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän pois SKDL:n viralliselta eduskuntavaalien ehdokaslistalta, koska hänen ei ollut katsottu noudattaneen ryhmäpäätöksiä. Tennilä lähti vaaleihin omalla listallaan.
• 3. tammikuuta – Naton Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kautta Norjassa olevia Naton kohteita vastaan.
• 6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa.
• 9. tammikuuta – Arkkipiispa John Vikström vihki Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherran Erik Vikströmin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi. Ensimmäisen kerran Suomen kirkon historiassa veli vihki veljensä piispaksi.
• 14. tammikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansa Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte antoi asian vuoksi moitteen eduskunnan kansliatoimikunnalle.
• 14. tammikuuta − Kansanedustaja Pirkko Työläjärvi valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Veikko Helteen siirryttyä vuoden vaihteessa työministeriksi.
• 19. tammikuuta – Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen, pidätettiin Boliviassa. Barbie oli etsintäkuulutettu sekä Ranskassa että Länsi-Saksassa.
• 19. tammikuuta − Etelä-Afrikka lopetti Namibian viisi vuotta kestäneen itsehallintokokeilun ja otti maan jälleen suoraan valvontaansa.
• 19. tammikuuta – Apple Lisa -tietokone julkistettiin.
• 22. tammikuuta – Björn Borg jäi eläkkeelle voitettuaan viisi perättäistä Wimbledonin mestaruutta.
• 24. tammikuuta − 30 italialaisen Punaiset prikaatit -terrorijärjestön jäsentä tuomittiin Roomassa elinkautiseen vankeuteen pääministeri Aldo Moron vuonna 1978 suoritetusta raa'asta sieppauksesta ja murhasta.
• 26. tammikuuta – Taulukkolaskentaohjelmisto Lotus 1-2-3 julkistettiin.
• 27. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi TV-toimittaja Matts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen maanpetoksesta. Hänet oli jo aiemmin erotettu Yleisradion palveluksesta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin.
• 28. tammikuuta – SKDL:n puheenjohtaja Jouko Kajanoja luonnehti puolueen sisäistä tilaa katastrofaaliseksi.
• 30. tammikuuta – Purku-urakoitsija kävi kustavilaistyylisen, vuonna 1805 rakennetun Fontellin talon kimppuun Pietarsaaressa. Poliisi keskeytti työt, mutta talon julkisivu oli tällöin jo ehtinyt tärveltyä pahoin. Museovirasto oli luonnehtinut taloa rakennushistoriallisesti erittäin arvokkaaksi.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitlerin valtaannoususta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

• 2. helmikuuta – SDP:n kansanedustaja Bror Lillqvist kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli sosionomi Kari Urpilainen.
• 5. helmikuuta − Klaus Barbie karkotettiin Boliviasta ja lennätettiin Ranskan Lyoniin vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
• 8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunutta verilöylyä tutkinut komissio totesi Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin 17. syyskuuta 1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin 11. helmikuuta. Uudeksi puolustusministeriksi tuli Israelin Washingtonin-suurlähettiläs Moshe Arens.
• 15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti 18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48.
• 15. helmikuuta − Korkein hallinto-oikeus totesi päivärahakiistassa Keskustapuolueen kansanedustajan, entisen ulkoministerin Paavo Väyrysen ja hänen perheensä kotipaikaksi Keminmaan asemasta Helsingin. Väyrynen oli asettunut kansanedustajaehdokkaaksi Lapin läänin vaalipiirissä.
• 16. helmikuuta – Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
• 19. helmikuuta – SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissa Norjan puolelta. Norjan pääministeri Kåre Willoch torjui Saarisen näkemykset.
• 24. helmikuuta – Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisi japanilaista alkuperää olleiden kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelleen raportin.
• 25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus.
• 27. helmikuuta − Zimbabwelainen oppositiojohtaja Joshua Nkomo joutui oman ilmoituksensa mukaan kotiarestiin. Presidentti Robert Mugabe oli syyttänyt Nkomoa ja kahta hänen avustajaansa yhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa Zimbabwen hallituksen kaatamiseksi.

• 1. maaliskuuta – Sveitsiläinen Swatch esitteli ensimmäiset kellonsa.
• 1. maaliskuuta – Kampin metroasema laajensi Helsingin metroa, joka oli tähän asti kulkenut väliä Rautatientori–Itäkeskus.
• 3. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professori Raimo Väyrysen näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisi Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen nojalla sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle. ”Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään”, Koivisto sanoi.
• 8. maaliskuuta – Ronald Reagan kutsui Neuvostoliittoa ”Pahan valtakunnaksi” (”Evil empire”).
• 9. maaliskuuta – Niin sanotun Helsingin metrojutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettynä oli mm. ylipormestari Teuvo Aura.
• 18. maaliskuuta – Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajan Arnfinn Nessetin 22 vanhuksen murhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina 1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen.
• 21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SMP ja suurimmat häviäjät SKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynyt LKP, joka putosi eduskunnasta. Uutena ryhmänä eduskuntaan nousivat vihreät.
• 23. maaliskuuta – Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti televisiopuheessaan strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen ”Tähtien sota”.
• 25. maaliskuuta – Michael Jackson esitti Moonwalk-tanssin ensimmäistä kertaa.
• 31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin. SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.

• 1. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti arkkitehti Juhani Pallasmaan, valokuvaaja Seppo Saveksen ja tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen uusiksi taiteilijaprofessoreiksi
• 7. huhtikuuta – Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittivat ensimmäisen sukkulasta tehdyn avaruuskävelyn (4 h 10 min).
• 7. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin Erkki Pystynen ensimmäisenä kokoomuslaisena yli 50 vuoteen; edellinen kokoomuslainen eduskunnan puhemies oli ollut Paavo Virkkunen vuonna 1930. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SDP:n Pirkko Työläjärvi ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Veikko Pihlajamäki.
• 7. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen erityislähettiläs Grigori Romanov tapasi SKP:n johdon Helsingissä ja sanoi toivovansa SKP:n sisäisen tilan selkiytyvän ilman avointa puoluehajaannusta.
• 12. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat saapui Tukholmaan, jossa hän tapasi Pohjoismaiden sosialidemokraattisten puolueiden johtohenkilöitä. Pääministeri Olof Palme korosti ottavansa Arafatin vastaan nimenomaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa. Israel tuomitsi jyrkin sanoin Arafatin vierailun.
• 14. huhtikuuta – Pohjois-Korean Helsingin-suurlähettiläs Yu Jae Han karkotettiin Suomesta. Karkottamisen perusteena oli lähettilään yritys Johannes Virolaisen lahjomiseksi, jotta Parlamenttienvälinen liitto (IPU), jonka puheenjohtaja Virolainen oli, olisi siirtänyt kokouksensa pois Etelä-Korean pääkaupungista Soulista.
• 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain lähetystössä Beirutissa räjähti pommi, 63 kuolonuria.
• 21. huhtikuuta – Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä liki 200 000 markan velat.
• 23. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Münchenissä Saksan liittotasavallassa. Luxemburgin edustaja Corinne Hermès voitti kappaleella "Si la vie est cadeau".
• 26. huhtikuuta – Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen vuoden 1982 sukellusvenevälikohtausten vuoksi ja kutsui Moskovan-suurlähettiläänsä kotiin.
• 27. huhtikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS kiisti Ruotsin syytökset neuvostoliittolaisten sukellusveneiden tunkeutumisesta Ruotsin aluevesille.

• 1. toukokuuta – Itä-Lappiin, Inarin, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueille, perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto.
• 1. toukokuuta − Pohjola-yhtiöiden toimitusjohtaja Jaakko Lassila siirtyi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Veikko Makkosen tilalle. Uudeksi Pohjolan toimitusjohtajaksi tuli tekniikan tohtori Pentti Talonen.
• 5. toukokuuta – SKP:n vähemmistö eli ns. taistolaiset palasi SKDL:n eduskuntaryhmään ja lupasi noudattaa ryhmäpäätöksiä. Puolueen julkisivu saatiin täten ainakin näennäisesti ehjäksi vuoden 1984 puoluekokousta varten.
• 6. toukokuuta – Länsisaksalainen Stern-lehti alkoi julkaista Adolf Hitlerin päiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
• 6. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan kolmannelle hallitukselle ja nimitti Sorsan neljännen hallituksen. Ensimmäisiksi SMP:n ministereiksi tulivat työministeri Urpo Leppänen ja toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo.
• 6. toukokuuta – Korkein oikeus ei myöntänyt verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle valituslupaa tämän haettua muutosta viraltapanoaan koskevaan hovioikeuden päätökseen.
• 13. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Suomen Pankin pääjohtajan Ahti Karjalaisen virastaan ”yleisen edun nimessä”. Hieman myöhemmin Karjalainen erosi Keskustapuolueesta vastalauseena saamaansa kohteluun.
• 17. toukokuuta – Libanon, Israel ja Yhdysvallat solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
• 18. toukokuuta – Euroopan parlamentin ympäristökomitea totesi Ateenan ilman Euroopan likaisimmaksi. Myös Nizza ja Milano todettiin erittäin saastuneiksi.
• 19. toukokuuta – Jedin paluu Tähtien sota -elokuva julkaistiin Suomessa
• 20. toukokuuta – Ahti Karjalainen erotettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission suomalaisosapuolen puheenjohtajan paikalta.
• 27. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi pankin johtokunnan jäsenen Rolf Kullbergin.
• 31. toukokuuta – Presidentti Lauri Kristian Relanderin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

• kesäkuu – Libanonissa tapahtui taisteluita eri PLO-ryhmien välillä. Jasser Arafat karkotettiin Syyriasta, minkä jälkeen hän matkusti Tunisiaan.
• 1. kesäkuuta – Suomessa vieraillut Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi puheessaan Finlandia-talossa, että Pohjoismaiden strategisen merkityksen kasvun ei pidä antaa vaikuttaa pyrkimyksiin ydinaseettoman Pohjolan luomiseksi.
• 6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat nelipäiväisen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana jatkettiin YYA-sopimuksen voimassaoloa vuoteen 2003 saakka.
• 7. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 139−45 erityislain Ounasjoen rauhoittamiseksi voimalarakentamiselta.
• 8. kesäkuuta − Punkaharjulla avattiin Retretin taidekeskus.
• 9. kesäkuuta – Keskusrikospoliisin ilmoitettiin epäilevän Keskustapuolueen 1970-luvun alun puoluejohtoa 2−3 miljoonan markan lahjusten vaatimisesta tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta. Keskustapuolue kiisti syytteet.
• 13. kesäkuuta – Pioneer 10:stä tuli ensimmäinen Aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
• 13. kesäkuuta – Valtiosääntökomitea ehdotti, että vuoden 1988 presidentinvaaleissa otettaisiin käyttöön valitsijamiesvaalin rinnalle suora kansanvaali. Oikeusministeri Christoffer Taxell piti uudistuksen toteutumista lähes varmana.
• 17. kesäkuuta − Keskustapuolueen kansanedustaja Matti Ruokola siirtyi Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Erkki Kivalon tilalle. Ruokolan tilalle eduskuntaan tuli maaliskuun vaaleissa pudonnut rehtori Mauno Manninen.
• 22. kesäkuuta – Tanskan korkein oikeus tuomitsi Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen ja miljoonan kruunun sakkoihin jatketusta veropetoksesta. Populistina ja poliittisena helppoheikkinä tunnetun Glistrupin saama tuomio oli hieman lievempi kuin hovioikeuden antama päätös. Glistrup aloitti vankeustuomionsa kärsimisen 31. elokuuta.
• 27. kesäkuuta – Paul Mockapetris keksi internetin DNS-nimipalvelun.
• 30. kesäkuuta – Oikeuskansleri Kai Korte pyysi opetusministeriöltä ja Teatterikorkeakoulun rehtorilta Jouko Turkalta selvityksen siitä, miksi Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa oli käytetty väkivaltaa pyrkijöitä kohtaan.

• 1. heinäkuuta − Yhdysvaltain varapresidentti George H. W. Bush saapui kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen.
• 4. heinäkuuta – Suomessa konserttikiertueella olleet neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova ja pianisti Vakhtang Jordania loikkasivat Ruotsiin, josta he siirtyivät hieman myöhemmin Yhdysvaltoihin. Tukholmassa pitämässään lehdistötilaisuudessa Mullova ja Jordania sanoivat, ettei heidän loikkauksensa johtunut poliittisista syistä.
• 5. heinäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Juri Andropov varoitti Moskovassa vieraillutta Länsi-Saksan liittokansleria Helmut Kohlia maiden välisten suhteiden huonontumisesta, jos Länsi-Saksa sallii Naton ns. euro-ohjusten sijoittamisen alueelleen.
• 18. heinäkuuta − Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC aloitti kaksipäiväisen kokouksensa Helsingissä.
• 21. heinäkuuta – Maailman kylmin tähän mennessä mitattu lämpötila –89,2 °C mitattiin Vostok-tutkimusasemalla Etelämantereella.^[1]
• 22. heinäkuuta – Puolassa kumottiin puolitoista vuotta voimassa ollut sotatila.
• 28. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone epäsi Yhdysvaltain avun Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille. Päätös oli tappio asiaa voimakkaasti ajaneen presidentti Ronald Reaganin Keski-Amerikan politiikalle.
• 30. heinäkuuta – Kiteellä vietettiin suomalaisten höyrylaivojen 150-vuotisjuhla.

• 1. elokuuta – Lavastustaiteilija Seppo Nurmimaa aloitti taiteilijaprofessorin virassa.
• 4. elokuuta – Thomas Sankarasta tuli Ylä-Voltan presidentti.
• 7.–14. elokuuta – Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat pidettiin Helsingissä.
• 8. elokuuta – Óscar Humberto Mejía Victores kaappasi Guatemalassa vallan Efraín Ríos Monttilta.
• 10. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto vihki käyttöön uuden Karigasniemi–Utsjoki-tien.
• 21. elokuuta – Benigno Aquino, Filippiinien oppositiojohtaja murhattiin Manilassa.
• 22. elokuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 27. elokuuta – Noin 300 000 ihmistä osallistui Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa mielenosoitukseen, jonka teemana oli ”Työtä, rauhaa ja vapautta”. Mielenosoituksella kunnioitettiin Martin Luther Kingin muistoa. Kingin kuuluisasta Minulla on unelma -puheesta oli kulunut 20 vuotta.
• 31. elokuuta – Yli miljoona ihmistä osallistui Filippiinien pääkaupungissa Manilassa oppositiojohtaja Benigno Aquinon hautajaisiin, joista muodostui valtaisa presidentti Ferdinand Marcosin vastainen mielenosoitus.
• 31. elokuuta − Puolimatka-yhtymää vastaan käyty lahjusoikeudenkäynti päättyi. Vuorineuvos Armas Puolimatka tuomittiin virkamiehen lahjomisesta yhdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Turun kaupunginarkkitehti tuomittiin lahjoman vastaanottamisesta viraltapantavaksi.

• 1. syyskuuta – Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön lennolla KAL-007 olleen Boeing 747 -matkustajakoneen sen eksyttyä Neuvostoliiton ilmatilaan lähellä Sahalinin saarta. Kaikki 269 koneessa ollutta saivat surmansa.
• 1. syyskuuta – Rikesakkolaki astui voimaan.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliitto myönsi ampuneensa alas lennon KAL-007, mutta väitti ettei tiennyt sen olleen siviilikone.
• 10. syyskuuta − Kenraali Augusto Pinochet tuli olleeksi Chilen presidenttinä kymmenen vuotta. Kymmeniä ihmisiä kuoli tai haavoittui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa ja noin 1200 ihmistä pidätettiin. Hallitus julisti maahan uudelleen poikkeustilan Pinochet'n vastaisten mielenosoitusten jatkuttua toista päivää.
• 13. syyskuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa.
• 13. syyskuuta − Niin sanotun Noppa-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettyjen joukossa olivat mm. entinen eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja rakennushallituksen pääjohtaja Kalevi Sassi, joiden väitettiin vaatineen tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta Keskustapuolueelle ainakin 1,2 miljoonan markan lahjuksia.
• 15. syyskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
• 16. syyskuuta − Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO päätti ottaa tutkittavakseen eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisen.
• 19. syyskuuta – Saint Kitts ja Nevis itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 22. syyskuuta − Turun hovioikeus katsoi Tammelan kihlakunnanoikeuden päätöksen ns. Koijärvi-jutussa laittomaksi, koska eräs kihlakunnanoikeuden lautamies oli asianosainen ja siten esteellinen. Hovioikeus palautti asian uuteen käsittelyyn kihlakunnanoikeuteen.
• 23. syyskuuta − Yli 800 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Intiassa.
• 24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidentti Ronald Reaganin ja rouva Nancy Reaganin. Ronald Reagan ja varapresidentti George Bush korostivat Suomen ja Yhdysvaltain hyviä ja ongelmattomia suhteita ja vakuuttivat Yhdysvaltain tukevan Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.
• 26. syyskuuta – Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaissut ballistisia ohjuksia, vaikka ohjelmointivirhe sai valvontatietokoneen näyttämään Neuvostoliiton olleen hyökkäyksen kohteena. Tapaus pysyi Neuvostoliitossa tiukasti varjeltuna salaisuutena ja se paljastui vasta kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla.^[2]
• 29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi on ydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.

• 1. lokakuuta – Ympäristöministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi ympäristöministeriksi tuli Matti Ahde.
• 5. lokakuuta – Jitzhak Shamir muodosti Israelin uuden hallituksen, joka rakentui samalle pohjalle kuin entinen Menachem Beginin johtama hallitus.
• 9. lokakuuta – Etelä-Korean presidentti Chun Doo-hwan yritettiin murhata hänen vieraillessaan Burmassa. Pommiräjähdyksessä kuoli neljä eteläkorealaista ministeriä sekä useita burmalaisia sivullisia, mutta Chun itse selvisi vammoitta.
• 9. lokakuuta − Tukholman suomalainen seurakunta vietti 450-vuotisjuhlaansa.
• 12. lokakuuta – Japanin entinen pääministeri Kakuei Tanaka tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
• 12. lokakuuta − Parlamenttienvälinen liitto (IPU) antoi Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa pitämässään kokouksessa yksimielisen julkilausuman, jossa paheksuttiin jyrkästi niiden neuvostoliittolaisten viranomaisten toimia, joiden vastuulla syyskuinen matkustajakoneen alasampuminen oli. Julkilausumassa ei kuitenkaan tuomittu Neuvostoliiton valtiota.
• 12. lokakuuta – Puola esitti Norjan Varsovan-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Solidaarisuuden johtajalle Lech Wałęsalle.
• 12. lokakuuta – Pääesikunnan päällikkö kenraali Jaakko Valtanen tuli uudeksi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä Lauri Sutelan jäädessä eläkkeelle.
• 13. lokakuuta − Työministeri Urpo Leppänen esitteli työllisyysohjelman, jonka hän arvioi luovan Suomeen noin 100 000 uutta työpaikkaa. Ohjelmaan sisältyivät lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoito, varhaiseläkejärjestelmä sekä starttiraha yrittäjiksi ryhtyville työttömille.
• 19. lokakuuta − YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi nälkäkuoleman uhkaavan 150 miljoonaa ihmistä 22 Afrikan maassa ja esitti maailman maille vetoomuksen pikaisen avun saamiseksi nälänhädästä kärsiville maille.
• 23. lokakuuta – Yhdysvaltain merijalkaväen parakki tuhoutui itsemurhaiskussa Beirutissa, 241 ihmistä sai surmansa.
• 25. lokakuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Grenadaan.
• 30. lokakuuta – Argentiinassa pidettiin demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.

• 2. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.
• 2. marraskuuta – Nato aloitti kymmenpäiväisen Able Archer 83-sotaharjoituksen.
• 7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen 66. vuosipäivän paraati. Puoluejohtaja Juri Andropovia ei nähty juhlassa. Andropovin sanottiin vilustuneen, mutta länsimaissa alettiin uskoa hänen sairautensa olevan laadultaan vakavampi.
• 10. marraskuuta − Protestanttisissa maissa eri puolilla Eurooppaa vietettiin uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlaa.
• 11. marraskuuta − Tavaratalo Mini-Hinta tuhoutui tulipalossa Turussa Brahenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa. Viisikerroksinen teräsbetonirakennus romahti kasaan puolessa tunnissa mutta rakennuksessa olleet ehdittiin evakuoida sitä ennen.
• 15. marraskuuta – Kyproksen turkkilaiset julistivat hallussaan olleen Kyproksen saaren pohjoisosan itsenäiseksi tasavallaksi. Ainoastaan Turkki tunnusti uuden valtion.
• 15. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti kolmipäiväiselle valtiovierailulle Ranskaan. Koivisto vihittiin vierailun aikana sosiologian kunniatohtoriksi Toulousen yliopistossa.
• 18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan asunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
• 18. marraskuuta − Pääministeri Kalevi Sorsa nimitettiin suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
• 23. marraskuuta − Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenet marssivat ulos ns. euroaseneuvotteluista Sveitsin Genevessä vastalauseena yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittamiselle Länsi-Eurooppaan. Puoluejohtaja Juri Andropov ilmoitti, että Neuvostoliiton oli mahdotonta olla enää mukana neuvotteluissa ja että Neuvostoliitto alkaa sijoittaa uusia ohjuksiaan Itä-Eurooppaan.
• 25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 60 vuotta. Koivisto vastaanotti useita huomattavia kunnianosoituksia, mm. Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
• 26. marraskuuta – Lontoossa varastettiin 6 800 kultaharkkoa, yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa, holvista Heathrow'n lentoasemalla. Vain osa harkoista on saatu takaisin ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.
• 27. marraskuuta − Kolumbialainen matkustajakone syöksyi maahan ollessaan laskeutumassa Madridin lentokentälle ja syttyi tuleen. Koneessa oli 192 matkustajaa ja miehistön jäsentä, joista 181 sai surmansa. Uhrien joukossa oli yksi Madridissa asunut suomalainen.

• 2. joulukuuta − Korkein oikeus antoi ensimmäisen päätöksensä kansalaistottelemattomuutta koskeneessa asiassa. KKO ei muuttanut Turun hovioikeuden päätöstä, jonka nojalla 36 luonnonsuojelijaa oli tuomittu ns. Koijärvi-jutussa sakkoihin haitanteosta viranomaisille ja niskoittelusta poliisia kohtaan.
• 8. joulukuuta – Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö julkisti raporttinsa syyskuisesta eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisesta. Raportissa ei ollut löydetty mitään todisteita Neuvostoliiton väitteelle, että kone olisi ollut vakoilulennolla.
• 8. joulukuuta − Suomen Pankki päätti poistaa 500 markan setelien maastavientikiellon vuoden 1984 alussa.
• 10. joulukuuta – Danuta Wałęsa vastaanotti Oslossa hänen miehelleen Lech Wałęsalle myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
• 14. joulukuuta – Eduskunnan kokoonpano muuttui ennenkokemattomalla tavalla. Eduskuntavaalien ääntenlaskusta tehdyn valituksen nojalla SKDL:n kansanedustaja Heikki Mustonen joutui luovuttamaan paikkansa Pentti Liedekselle. Mustonen nousi kuitenkin elokuussa 1985 takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua.^[3]
• 15. joulukuuta − Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (uudelta nimeltään Kansalaisvallan Liitto) poistettiin puoluerekisteristä. Puolue oli syntynyt lohkeamana SMP:stä vuoden 1972 lopulla ja se oli pudonnut eduskunnasta vaalikaudella 1975−1979.
• 16. joulukuuta − Kouvolan hovioikeus kumosi Imatran kihlakunnanoikeuden neljälle entisen Finnvalcon johtajalle langettamat sakkotuomiot. Hovioikeus ei katsonut syytettyjen rikkoneen yhteistoimintalakia.
• 17. joulukuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 20. joulukuuta – Vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ryhtyi nälkälakkoon vastalauseena eduskunnan hänen mielestään välinpitämättömälle suhtautumiselle kehitysapuun.
• 26. joulukuuta – Puoluejohtaja Juri Andropov ei osallistunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokoukseen. Kokouksen kerrottiin kuitenkin sujuneen tavalla, joka osoitti Andropovin olevan lujasti vallan kahvassa.
• 30. joulukuuta − Argentiinan entinen presidentti Leopoldo Galtieri ja kaksi muuta entisen sotilashallituksen jäsentä pidätettiin ja haastettiin oikeuteen ”likaisesta sodasta” Argentiinan vasemmistoa vastaan.

• När-Tv, ruotsinkielinen paikallistelevisio, perustettiin Närpiöön.
• Huumoriyhtye Lapinlahden Linnut perustettiin.

• 1. tammikuuta – Daniel Jarque, espanjalainen jalkapalloilija
• 2. tammikuuta – Jefferson de Oliveira Galvão, brasilialainen jalkapallomaalivahti
• 2. tammikuuta – Anthony Carrigan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. tammikuuta – Tosin Abasi, yhdysvaltalainen kitaristi.
• 11. tammikuuta – Adrian Sutil, saksalainen Formula 1 -kuljettaja.
• 11. tammikuuta – Kaisa Mäkäräinen, suomalainen ampumahiihtäjä
• 15. tammikuuta – André Ventura, portugalilainen poliitikko
• 20. tammikuuta – Michael Hennet Sotamayor, espanjalainen laulaja (”D'NASH”)
• 30. tammikuuta – Laura Croft, yhdysvaltalainen malli
• 1. helmikuuta – Elena Leeve, suomalainen näyttelijä
• 2. helmikuuta – Carolina Klüft, ruotsalainen yleisurheilija
• 15. maaliskuuta – Parisa Liljestrand, ruotsalainen poliitikko
• 16. helmikuuta – Laura Hollins (”Agyness Deyn”), englantilainen malli
• 16. helmikuuta – Tuomo Ruutu, suomalainen jääkiekkoilija
• 23. helmikuuta – Heikki Paasonen, suomalainen juontaja
• 26. helmikuuta – Laveran Lima Ferreira (”Pepe”), portugalilainen jalkapalloilija
• 27. helmikuuta – Kate Mara, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. maaliskuuta – Lupita Nyong’o, meksikolais-kenialainen Oscar-palkittu näyttelijä (12 Years a Slave)
• 4. maaliskuuta – Olaf Wildeboer, espanjalais-alankomaalainen uimari
• 10. maaliskuuta – Jonas Olsson, ruotsalainen jalkapalloilija
• 12. maaliskuuta – Mikko Koivu, suomalainen jääkiekkoilija
• 20. maaliskuuta – Anne-Mari Berg, suomalainen malli ja juontaja
• 20. maaliskuuta – Jenni Vartiainen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 24. maaliskuuta – Alexei Eremenko Jr., suomalainen jalkapalloilija
• 25. maaliskuuta – Tommi Soidinmäki, suomalainen laulaja, Tangokuningas 2004
• 30. maaliskuuta – Eero Ritala, suomalainen näyttelijä

• 1. huhtikuuta – Franck Ribéry, ranskalainen jalkapalloilija
• 6. huhtikuuta – Diora Baird, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 7. huhtikuuta – Anna Paavilainen, suomalainen näyttelijä
• 10. huhtikuuta – Ryan Merriman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Sebastian Ingrosso, italialais-ruotsalainen DJ ja musiikkituottaja
• 26. huhtikuuta – José María López, argentiinalainen kilpa-autoilija
• 30. huhtikuuta – Francisco Javier Álvarez Colinet (”Javi Soleil”), espanjalainen laulaja
• 4. toukokuuta – Sanni Grahn-Laasonen, suomalainen kokoomuspoliitikko ja ministeri
• 4. toukokuuta – Jussi Wickström, suomalainen kitaristi
• 6. toukokuuta – Gabourey Sidibe, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. toukokuuta – Sofia Vikman, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja
• 14. toukokuuta – Glen Vella, maltalainen laulaja
• 15. toukokuuta – Emma Kari, suomalainen vihreiden kansanedustaja, tietokirjailija ja ministeri
• 25. toukokuuta – Reino Nordin, suomalainen näyttelijä ja muusikko
• 28. toukokuuta – Krista Kosonen, suomalainen näyttelijä
• 4. kesäkuuta – Guillermo García-López, espanjalainen tennispelaaja
• 8. kesäkuuta – Kim Clijsters, belgialainen tennispelaaja
• 10. kesäkuuta – Niina Backman, suomalainen malli ja juontaja
• 16. kesäkuuta – Anniina Mattila, suomalainen iskelmälaulaja
• 23. kesäkuuta – Juho Mäkelä, suomalainen jalkapalloilija
• 25. kesäkuuta – Joanna Klepko (”Cleo”), puolalainen laulaja ja lauluntekijä
• 30. kesäkuuta – Cheryl Tweedy (ent. Cheryl Cole, Cheryl Fernandez-Versini), englantilainen poplaulaja

• 7. heinäkuuta – Jakub Wawrzyniak, puolalainen jalkapalloilija
• 8. heinäkuuta – Kristiina Wheeler, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 10. heinäkuuta – Kim Hee-chul, eteläkorealainen laulaja
• 13. heinäkuuta – Fran Kranz, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. heinäkuuta – Annie Lööf, ruotsalainen keskustapuolueen poliitikko
• 24. heinäkuuta – Daniele De Rossi, italialainen jalkapalloilija
• 26. heinäkuuta – Elettra Rossellini, yhdysvaltalainen malli
• 28. heinäkuuta – Mack Maine, yhdysvaltalainen rap-artisti
• 28. heinäkuuta – Olavi Uusivirta, suomalainen muusikko
• 1. elokuuta – Adam Tensta, ruotsalainen rap-artisti
• 9. elokuuta – Ashley Johnson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. elokuuta – Chris Hemsworth, australialainen näyttelijä
• 11. elokuuta – Rodrigo José Lima dos Santos, brasilialainen jalkapalloilija
• 14. elokuuta – Mila Kunis, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. elokuuta – Oskar Linnros, ruotsalainen muusikko
• 18. elokuuta – Georgina Bardach, argentiinalainen uimari ja olympiavoittaja
• 18. elokuuta – Magomed Ibragimov, uzbekistanilainen vapaapainija ja olympiamitalisti
• 18. elokuuta – Michael Holbrook Penniman (”Mika”), libanonilaissyntyinen pop-laulaja
• 30. elokuuta – Jonne Aaron Liimatainen, suomalainen rocktähti ja Negative -yhtyeen laulaja
• 31. elokuuta – Ossi Louhivaara, suomalainen jääkiekkoilija
• 1. syyskuuta – Jesse Head, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. syyskuuta – Aimee Osbourne, brittiläinen malli, näyttelijä ja kolumnisti
• 6. syyskuuta – Colapesce, italialainen laulaja-lauluntekijä
• 7. syyskuuta – Annette Dytrt, saksalainen taitoluistelija
• 10. syyskuuta – Jutta Lehtinen, suomalainen digitaalisen viestinnän yrittäjä ja entinen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Milla Paloniemi, suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja graafikko
• 11. syyskuuta – Sophie Løhde, tanskalainen poliitikko
• 14. syyskuuta – Amy Winehouse, brittiläinen laulaja (k. 2011)
• 17. syyskuuta − Henna Tanskanen, suomalainen näyttelijä
• 18. syyskuuta – Sasha Son, liettualainen poplaulaja
• 19. syyskuuta – Joni Pitkänen, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. syyskuuta – Anna Favella, italialainen näyttelijä
• 21. syyskuuta – Maggie Grace, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. syyskuuta – Joseph Mazzello, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja käsikirjoittaja
• 23. syyskuuta – Leinier Domínguez, kuubalainen shakin suurmestari
• 30. syyskuuta – Andreea Răducan, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja

• 3. lokakuuta – Frederico Chaves Guedes (”Fred”), brasilialainen jalkapalloilija
• 4. lokakuuta – Joonas Kuokkanen, suomalainen näyttelijä
• 4. lokakuuta – Ai Maeda, japanilainen näyttelijä ja malli
• 5. lokakuuta – Jesse Eisenberg, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. lokakuuta – Nicky Hilton, yhdysvaltalainen malli
• 14. lokakuuta – Karsten Lauritzen, tanskalainen poliitikko
• 16. lokakuuta – Patrick Koller, itävaltalainen freestylehiihtäjä
• 16. lokakuuta – Lorine Zineb Nora Talhaoui (”Loreen”), ruotsalainen laulaja ja musiikkituottaja
• 17. lokakuuta – Felicity Jones, englantilainen näyttelijä
• 19. lokakuuta – Rebecca Ferguson, ruotsalainen näyttelijä
• 20. lokakuuta – Alona Tal, israelilainen näyttelijä
• 24. lokakuuta – Jakob Engel-Schmidt, tanskalainen poliitikko
• 27. lokakuuta – Mats Löfström, ahvenanmaalainen poliitikko
• 6. marraskuuta – Nicole Hosp, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 8. marraskuuta – Blanka Vlašić, kroatialainen korkeushyppääjä
• 10. marraskuuta – Annika Saarikko, suomalainen keskustalainen poliitikko ja ministeri
• 15. marraskuuta – Topi Jaakola, suomalainen jääkiekkoilija ja maailmanmestari
• 16. marraskuuta – Kari Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 18. marraskuuta – Jon Lech Johansen, norjalainen ohjelmoija
• 28. marraskuuta – Édouard Roger-Vasselin, ranskalainen tennispelaaja
• 30. marraskuuta – Anastasija Baburova, ukrainalais-venäläinen toimittaja (k. 2009)
• 2. joulukuuta – Michael Wesley-Smith, uusiseelantilainen televisionäyttelijä
• 5. joulukuuta – Aku Hirviniemi, suomalainen näyttelijä
• 10. joulukuuta – Xavier Samuel, australialainen näyttelijä
• 15. joulukuuta – Camilla Luddington, brittiläinen näyttelijä
• 15. joulukuuta – Ronnie Radke, yhdysvaltalainen muusikko ja säveltäjä
• 19. joulukuuta – Mia Rosing, tanskalainen malli
• 20. joulukuuta – Jonah Hill, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. joulukuuta – Steven Yeun, korealais-yhdysvaltalainen näyttelijä

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1983 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Subrahmanyan Chandrasekhar ja William Fowler
• Nobelin kemianpalkinto: Henry Taube
• Nobelin lääketieteen palkinto: Barbara McClintock
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: William Golding
• Nobelin rauhanpalkinto: Lech Wałęsa

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1983

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1983

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1983

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1983

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1983

• Stranger Things -televisiosarjan ensimmäisen tuotantokauden tapahtumat sijoittuvat tähän vuoteen.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1983.