Matti Jalava (10. tammikuuta 1893 Virrat^[1] – 24. heinäkuuta 1975^[2]) oli suomalainen metsätieteilijä.

Jalavan vanhemmat olivat rakennusmestari, maanviljelijä Antti Robert Jalava ja Aina Sofia Törnqvist ja puoliso vuodesta 1919 laulajatar, laulunopettaja Martta Elisabet Sohlman. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1911 ja suoritti Kauppakorkeakoulun päästötutkinnon 1913, metsänhoitotutkinnon 1917, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon 1926 ja lisensiaatin tutkinnon 1930. Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Jalava väitteli 1933. Jalava työskenteli metsänhoitajana ja metsäpäällikkönä Suomessa sekä saha- ja metsäalalla Yhdysvalloissa, samoin kuin eri tehtävissä Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n palveluksessa.^[1] Hän oli Metsäntutkimuslaitoksen professori 1944–1948 ja Helsingin yliopiston metsäteknologian professori 1948–1960.^[3]

• Pyöreän pinopuutavaran mittauksesta, 1929
• Maapallon metsävarat, 1930
• Puun kosteuspitoisuuden, koon ja muodon muutoksista, 1932
• Metsä- ja puutavarakauppaoppi, 1932
• Suomalaisen männyn lujuusominaisuuksista, 1933
• Suomalaisen männyn lujuusominaisuuksista II, 1934
• Havaintoja puun aseman vaikutuksista puun ominaisuuksiin, 1934
• Pinopuutavaran mittauksesta ja ylimitoista, 1934
• Koivujen lujuusominaisuuksista, 1937
• Vaneritutkimuksia I, 1937
• Rasiin kaadettujen havupuiden kuivuminen, 1940
• Polttopuun rasiin kaato, 1943
• Suomalaisen männyn, kuusen, koivun ja haavan lujuusominaisuuksista, 1945