Vladimirin alue Влади́мирская о́бласть
Lippu	Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Koordinaatit: 56°09′N, 40°25′E
Valtio	Venäjä
Federaatiopiiri	Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja	5
Piirejä	16
Perustettu	14. elokuuta 1944
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Vladimir
– kuvernööri	Nikolai Vinogradov
Pinta-ala	29 000 km²
Väkiluku (2002)	1 523 990
– väestötiheys	52,55 as./km²
Lyhenteet
– ISO 3166	RU-VLA
Vladimirin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Infobox OK

Vladimirin alue (ven. Влади́мирская о́бласть, Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavlin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen.

Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon, vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Okan sivujoki Kljazma virtaa Vladimirin kaupungin läpi.

Vladimirin kaupunki on perustettu noin vuonna 990 jaa. Siitä tuli Luoteis-Venäjän ja Vladimir-Suzdalin valtion pääkaupunki vuonna 1157.

Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan vallan romahtamisen jälkeen 1100-luvulla. Mongolit valloittivat alueen vuonna 1238 ja polttivat koko kaupungin. Siitä huolimatta Vladimirissa on hyvin säilyneitä katedraaleja, kirkkoja ja luostareita, jotka edustavat vanhaa perinnettä sekä kristillisine että pakanallisine koristeaiheineen.

Yksi Euroopan tärkeimmistä arkeologisista löydöistä myöhäispaleoliittiselta kaudelta, Sungirin asutus ihmishautoineen sijaitsee Vladimirin alueella. Sungir on noin 20 000–28 000 vuotta vanhaa asutusta.

Vladimirin alueen asukasluku on 1 449 000 henkeä (vuonna 2008). Kaupunkiväestön osuus on 77,7 %.^[1] Suurimmat kaupungit ovat Vladimir, Kovrov, Murom, Aleksandrov, Gus-Hrustalnyi, Koltšugino ja Vjazniki.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 94,7 % on venäläisiä ja 0,6 % tataareja.^[2]

Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vladimir. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Paikallishallintoa varten alue on jaettu 16 piiriin ja 5 kaupunkialueeseen.^[3]

• Aleksandrovin piiri (ven. Александровский район, Aleksandrovski raion)
• Gorohovetsin piiri (ven. Гороховецкий район, Gorohovetski raion)
• Gus-Hrustalnyin piiri (ven. Гусь-Хрустального район, Gus-Hrustalnogo raion)
• Jurjev-Polskin piiri (ven. Юрьев-Польский район, Jurjev-Polski raion)
• Kameškovon piiri (ven. Камешковский район, Kameškovski raion)
• Kiržatšin piiri (ven. Киржачский район, Kiržatšski raion)
• Koltšuginon piiri (ven. Кольчугинский район, Koltšuginski raion)
• Kovrovin piiri (ven. Ковровский район, Kovrovski raion)
• Melenkin piiri (ven. Меленковский район, Melenkovski raion)
• Muromin piiri (ven. Муромский район, Muromski raion)
• Petuškin piiri (ven. Петушинский район, Petušinski raion)
• Selivanovon piiri (ven. Селивановский район, Selivanovski raion)
• Sobinkan piiri (ven. Собинский район, Sobinski raion)
• Sudogdan piiri (ven. Судогодский район, Sudogodski raion)
• Suzdalin piiri (ven. Суздальский район, Suzdalski raion)
• Vjaznikin piiri (ven. Вязниковский район, Vjaznikovski raion)

• Gus-Hrustalnyin kaupunki
• Kovrovin kaupunki
• Muromin piirikunta
• Radužnyi (suljettu kaupunki)
• Vladimirin kaupunki

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä.

Maatilat kattavat 38% koko alueesta. Tärkeimpiä tuotteita on vilja, vihannekset, peruna, rehukasvit ja pellava. Nauta- ja pienkarja, myös siat ovat alueen karjatalouden päähaarat. Vladimirin kuormahevonen on Venäjän tärkeimpiä työhevosia.

Alueelta johtavat rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni Novgorodiin. Moskova-Vladimir-Nižni Novgorod ja Moskova-Vladimir-Kazan ovat tärkeitä kauppa- sekä matkustusreittejä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladimirin alue Wikimedia Commonsissa

• Vladimirin alueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)