Saksan I armeijakunta
Saksan I armeijakunta (saks. I. Armeekorps) oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa. PerustaminenWehrkreis I perusti alue-esikunnan 1. lokakuuta 1934 Königsbergissä sijainneen Reichswehrin 1. jalkaväkidivisioonan esikunnan yhteyteen. Esikunta nimettiin 1935 I armeijakunnan esikunnaksi (saks. Generalkommando I. Armeekorps). Osallistuminen sotatoimiinArmeijakunta asetettiin liikekannalle 26. elokuuta 1939. Se liitettiin Itä-Preussissa olevaan pohjoisen armeijaryhmän 3. armeijaan, jonka mukana se hyökkäsi 1. syyskuuta Puolaan. Armeijakuntaan kuuluivat hyökkäyksen alkaessa 11. ja 61. jalkaväkidivisioona, panssaridivisioona Kempf ja rajavartio-osasto 15 (saks. Grenzschutz-Abschnitts-Kommando 15) sekä armeijakuntajoukkoja kuten tiedustelupataljoona 41. Puolan operaation päätyttyä armeijakunta siirrettiin 31. lokakuuta armeijaryhmä B:n 6. armeijaan, jolloin esikunta oli Niederrheinissä. Armeijaryhmä B:ssä se hyökkäsi osana 4. armeijaa Alankomaiden ja Belgian kautta Ranskaan. Se siirrettiin armeijaryhmän sisällä 21. kesäkuuta 18. ja edelleen 3. heinäkuuta 7. armeijaan, jolloin se oli asemissa Kanaalin rannikolla valmistautuen operaatio Seelöween. Armeijakunta siirrettiin 13. syyskuuta 18. armeijan mukana Itä-Preussiin. Armeijakunta liitettiin armeijan mukana pohjoiseen armeijaryhmään, jonka mukana se aloitti 22. kesäkuuta 1941 hyökkäyksen Neuvostoliittoon operaatio Barbarossassa. Armeijakunta pysyi armeijan mukana Leningradin piiritykseen ja Kuurinmaan mottiin. Se antautui Neuvostoliitolle 8. toukokuuta 1945. KomentajatArmeijakunnankomentajina olivat[1]:
LähteetInformation related to Saksan I armeijakunta |
Portal di Ensiklopedia Dunia