|
Mikkeli
Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla. Mikkelin kaupungissa asuu noin 52 000 ja laajemmin Mikkelin seudulla asuu noin 68 000 henkilöä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 18:nneksi suurin. Mikkelin pinta-ala on 3 229,57 km², josta 681,39 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 20,4 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entisten kuntien kirkonkylät, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä. Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale. Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen. Mikkelin kaupunginjohtajana on vuodesta 2023 lähtien toiminut Janne Kinnunen.[9] Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2022, ja sitä ennen hän toimi Viitasaaren kaupunginjohtajana.[10] Kinnusen edeltäjä oli vuodesta 2015 kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen[11][12], joka irtisanoutui huhtikuussa 2022[13]. Mikkelissä on toiseksi eniten loma-asuntoja koko Suomessa. Vuonna 2022 niitä oli 10 222.[14] Historiaa EsihistoriaVanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000–2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet Vuoksen puhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle.[16] Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret. Historiallinen aika Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa. Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.[17] Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549. Nuijasodan Suur-Savon taistelussa vuonna 1597 surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa.  Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Mikkelin kirkonkylää anottiin perustettavaksi kauppalaksi, mutta yritykset raukesivat. Mikkelissä, joka sijaitsi liikenteellisesti edullisella paikalla usean maantien risteyskohdassa, pidettiin kuitenkin markkinoita. Mikkelissä toimivat lisäksi rajatullikamari ja Savon ainoa postikonttori.[18] Kustaa III:n sodassa käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalais-suomalaiset joukot saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä. Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Sen asemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Kaava oli ruutuasemakaava, jonka useimmat korttelit käsittivät kuusi tonttia.[19] Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843. Mikkelin säästöpankki avattiin vuonna 1847. Mikkeliin perustettiin maistraatti vuonna 1864 ja rahatoimikamari vuonna 1880. Mikkelin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1875 ja kaupunginhallitus vuonna 1929. Mikkelin kaupunkiseurakunta itsenäistyi vuonna 1908, ja vuodesta 1944 kaupungissa on sijainnut Mikkelin hiippakunnan piispanistuin. Suomen Yhdyspankki avasi konttorinsa Mikkelissä 1860-luvulla ja Kansallis-Osake-Pankki omansa parikymmentä vuotta myöhemmin.[20] Itsenäisen Suomen aika  Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939–1940, 1941–1944 ja 1944–1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta. Mikkelille on myönnetty Vapaudenristi – 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen – vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi. Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana. Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010. Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivät myös Ristiina ja Suomenniemi. Poliittiset voimasuhteet Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Oskari Valtola.[7] Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:[8]
Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Pirjo Siiskonen.[6] Kaudella 2021–2025 hallituksen paikkajako on seuraava:[21]
Mikkelin kaupunginosat
 Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue (vuoden 2000 loppuun, ennen liitosta Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa) käsitti seuraavat kaupunginosat:lähde?
KylätMikkeliin (pl. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Lähemäki, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuppurala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko ja Väänälä. TaajamatVuoden 2018 lopussa Mikkelissä oli 53 818 asukasta, joista 43 156 asui taajamissa, 10 226 haja-asutusalueilla ja 436:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mikkelin taajama-aste on 80,8 %.[24] Mikkelin taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken.[25]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Visulahti on kasvanut yhteen Mikkelin keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa. VäestönkehitysSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Ilmasto
Seurakunnat  Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mikkelissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mikkelissä toimii Mikkelin helluntaiseurakunta.[28] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mikkelin alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[29] Entiset seurakunnatSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Mikkelin kaupungin nykyisellä alueella.[27]
Vapaa-ajan asutusSuomen kunnista Mikkelissä on toiseksi eniten kesämökkejä, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yli 10 000 kpl.[30] KeskustauudistusVuosina 2008–2011 Mikkelissä tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muun muassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella, pysäköintilaitos Toriparkki Mikkelin torin alle, uusi matkakeskus ja kävelykeskusta. Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %. Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2011.[31][32] Koulutus Mikkelissä peruskouluja on 33, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on vain yksi: Mikkelin lukio. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusluokat sijaitsevat Kalevankankaan koululla. Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin yksikkö ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston erillislaitoksen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus.[33] Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Ammatillista koulutusta tarjotaan muun muassa Etelä-Savon ammattiopistossa. Urheilupaikat MikkelissäSaimaa Stadiumi on Mikkelin Kalevankankaalla sijaitseva monitoimiareena. Se valmistui 2018 Mikkelin jäähallin yhteyteen. Saimaa Stadiumilla on kuntosali, sisäaktiviteettipuisto SuperCorner, kahvila Bistro Sisu sekä valtava halli erilaisten tapahtumien, urheilukisojen ja messujen järjestämiseen[34]. Viihdeuimala Rantakeidas sijaitsee Mikkelin Rantakylässä. Sen palveluihin kuuluvat uimahalli, fysioterapia, kuntosali sekä kahvio. Sen 803 neliömetrin kokoinen kolmeen lohkoon jaettava liikuntasali tarjoaa hyvät puitteet esimerkiksi lentopallokilpailuihin [35]. Mikkelin urheilupuistossa on yleisurheilukenttä, tekonurmi sekä kaksi tenniskenttää. Siellä on myös ulkokuntosali sekä ulkokuntoiluvälineitä ja kaksi kiipeilykuutiota. Talvella urheilupuiston ympärille ajetaan 1,2 kilometrin pituinen latu [36]. Hänninkenttä aivan urheilupuiston vieressä tarjoaa mahdollisuuden jääkiekkoon, jalka-, pesä- sekä jääpalloon. Siellä on kesäisin tekonurmi ja talvisin jää [37]. Mikkelissä on myös muita pienempiä urheilukenttiä. Esimerkiksi Mikkelin Rantakylässä sijaitsee talvella luistelukenttä jääkiekkoon ja jääpalloon, yleisurheilukenttää käytetään talvella matkaluisteluun. Kesällä pienemmällä kentällä voi pelata tennistä. Siellä on myös luistelukopit [38]. Urheilupuiston läheisyydessä olevalla Mikkelin kamppailuareenalla voi harjoitella eri kamppailulajeja muun muassa taekwondoa sekä karatea [39].  Mikkeliläisiä urheiluseuroja
ElinkeinoelämäOppilaitosten lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, Rejlers ja Savonlinja. Liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa ovat näiden lisäksi Suur-Savon Sähkön tytäryhtiöt Järvi-Suomen Energia ja Lumme Energia.[40] Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).[41] Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.[42] Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnassa ei ole varusmieskoulutusta.[43] Syyskuussa 2024 ilmoitettiin että Mikkeliin sijoitetaan myös Naton pohjoisen alueen maavoimien alaesikunta.[44] KulttuuriMikkelin seutukirjasto tarjoaa yleisiä kirjastopalveluja useiden toimipisteittensä kautta. Mikkelin pääkirjaston ohella useat sivukirjastot (Haukivuoren kirjasto, Otavan kirjasto, Ristiinan kirjasto ja Suomenniemen kirjasto) sekä Lumme-kirjastokimpan palvelut tavoittavat kaupunkilaisia.  Mikkelissä toimii kannatusyhdistyspohjainen yksityinen Mikkelin teatteri ja kunnallisena laitoksena orkesteri. Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota. Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisäksi kansalaisopiston yhteydessä toimii elokuvakerho. Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo. Mikkelin toisen elokuvateatterin, Kinolinnan läheisyydessä toimii Päämajamuseon ohessa Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka avasi ovensa museokävijöille 2018. Sen yhteyteen avattiin myös Kahvila Rauha. Mikkelissä toimii Mikkelin Valokuvakeskus joka järjestää vuosittain useita valokuvanäyttelyitä. Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Kansallisarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja. TapahtumatMikkelissä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Mikkelissä kolme kertaa: 1922, 1949 sekä 1975.[45] Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat ja syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät. Jokavuotinen Museoiden yö -tapahtuma tuo mikkeliläiset ihastelemaan museoita ja kerämään leimoja leimapassiin. Museoiden yönä osallistujamuseot pitkittävät aukioloaikojaan tapahtuman nimen mukaisesti mukaisesti yöhön asti. Sodan ja rauhan keskus Muistin pääsylippu on Museoiden yönä halvempi. RuokakulttuuriMikkelin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla juhannusrieskat ja munavoi, ruukkumuikut ja savolaispaisti.[46] Liikenneyhteydet  Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella. Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyinä matkakeskuksessa. Ilman junanvaihtoa Mikkelistä pääsee Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin sekä Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Yöjunia ei matkustajakäyttöön ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessä kulkee yöpikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun välillä sekä viikonloppuisin Mikkelistä Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan välillä pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksiä lyhyempiä. Suora vakiovuoro liikennöi Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä lähes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa. Kaupungissa on myös lentoasema, josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä. Etäisyyksiä maanteitseNaapurikuntiin
Muualle
Ystävyyskaupungit
Uskontohistoriaa
Kuvia
Katso myösLähteet
Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikkeli.
Information related to Mikkeli |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.png){kind=small}
Portal di Ensiklopedia Dunia
