|
Kuntavaalit 2017
 Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Manner-Suomen 295 kuntaan valittiin kaikkiaan 8 999 kunnanvaltuutettua.[3] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017. (Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voitiin aloittaa jo keskiviikkona 22.3.2017.) Ehdokasasettelu vahvistettiin 9. maaliskuuta 2017.[4] Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle, joka alkoi 1.6.2017 ja päättyy vasta 1.8.2021 seuraavien vaalien siirtämisen vuoksi. Vaaleissa oli mukana kolme uutta, hiljattain puoluerekisteriin päässyttä puoluetta: feministinen puolue, liberaalipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Piraattipuolue sai näissä vaaleissa ensimmäiset kunnanvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään (ja ylipäätään historiansa ensimmäiset joissain vaaleissa läpi päässeet ehdokkaat), liberaalipuolue Espooseen ja Parikkalaan sekä feministinen puolue yhden valtuutetun Helsinkiin.[5] Vuoden 2016 alussa perustettu kansalaispuolue ei osallistunut vaaleihin.[6] TaustaaUusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015, ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin karkausvuosien lokakuulta sitä seuraavan vuoden huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistettiin viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.[7] Alkuvuodesta 2016 keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä lokakuuhun 2017, jolloin ne järjestettäisiin yhdessä ensimmäisten suunniteltujen maakuntavaalien kanssa.[8] Perustuslaillisten ongelmien vuoksi hallitus kuitenkin päätti, ettei vaaleja siirretä uudelleen vaan ne pidetään huhtikuussa 2017.[9] Sähköiseen vaaliluetteloon liittyviä ongelmia vaalipäivänäOikeusministeriön tietojen mukaan joissakin kunnissa käytössä olevaa sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan vaalipäivänä 11 kunnassa eri puolilla Suomea eli melkein 10 %:ssa 120 kunnista, joissa käytetään sähköistä vaaliluetteloa.[10][11] Useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä. Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen vaalipäivää.[10] Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija syöttää käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka lukevat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista. Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita syötettiin koneelle niin kuin oikeassakin tilanteessa. Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.[10] TuloksetVaalien suurin voittaja oli vihreät, perussuomalaisten menettäessä eniten kannatustaan. Ruotsalainen kansanpuolue sai parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan opposition nostaessa sitä SDP:tä lukuun ottamatta. Perussuomalaisten osalta vaalin tulos kertoi europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johtaman maahanmuuttokriittisen siiven vahvistumisesta puolueen sisällä. Helsingissä Halla-aho voitti kansanedustaja Sampo Terhon äänin 5 641–3 333. Molemmat olivat ennen kuntavaaleja ilmoittautuneet ehdokkaiksi perussuomalaisten uuden puheenjohtajan vaaliin Jyväskylässä kesäkuussa 2017 pidettävässä puoluekokouksessa. Porissa Halla-ahon kannattajana tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari löi eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen äänin 2 566–416, ja Turussa maahanmuuttokriittisen siiven kansanedustaja Ville Tavio voitti maltillistuneen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan äänin 2 077–817.[12] Keskustalainen ministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi Ruokolahdelta ehdolle Helsingin valtuustoon, mutta jäi lopulta varasijalle 798 äänellä.[13] Sen sijaan kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen, jota ei päästetty keskustan ehdokkaaksi Keminmaalla, valittiin 1 026 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien ehdokkaana.[14] Suomen vanhimmaksi valtuutetuksi nousi RKP:n listalta Helsingissä valtuustoon päässyt 84-vuotias Jörn Donner, joka on istunut valtuustossa ensimmäisen kerran jo 1969.[15] Kuntavaalien äänestysprosentti (58,9) on vakiintunut eduskuntavaalien äänestysvilkkautta matalammaksi. Eri-ikäisten ja eritasoisesti kouluttautuneiden väestöryhmien äänestysaktiivisuuserot olivat huomattavia vuoden 2017 kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat nuoret, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti vain yksi viidestä.[16] .png) Kuntien suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna: Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta Vihreät Vasemmistoliitto RKP Kristillisdemokraatit Yhteislistat .png) Kuntien toiseksi suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna: Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta Vihreät Perussuomalaiset Vasemmistoliitto RKP Kristillisdemokraatit Yhteislistat
ÄäniharavatAbsoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet
KannatuskyselytValtakunnalliset kunnallisvaalien puoluekannatuskyselyt
Lähteet
Aiheesta muualla
Information related to Kuntavaalit 2017 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
_(cropped).jpg)
.jpg)
.jpg)
Portal di Ensiklopedia Dunia
