Bisfenoli A
Bisfenoli A eli BPA (4,4'-dihydroksi-2,2-difenyylipropaani) on muoviteollisuuden laajasti käyttämä monomeeri, josta polymeroimalla tehdään polykarbonaattimuovia ja epoksihartsia. Bisfenoli A:n leimahduspiste on 207 °C (o.c.) ja itsesyttymislämpötila 600 °C. BPA esiintyy vapaana monomeerina kuiteissa ja muissa lämpöpapereissa. Yli 90 prosentilla eurooppalaisista on elimistössä turvallisen tason ylittävä bisfenoli A:n pitoisuus. Bisfenoli A:ta käytetään laajasti elintarvikepakkauksissa.[2] Yli 95 prosenttia suomalaisten aikuisten bisfenoli A -altistuksesta johtuu siitä, että bisfenolia liukenee ravintoon muovipakkauksista, -pulloista tai muovisista ruokailuvälineistä. BPA:ta vapautuu elintarvikkeisiin niiden kanssa kosketuksissa olevista muoveista ja säilykepurkin pinnoitteista esimerkiksi mikrokuumennuksen aikana tai jos ruoka- tai juomapakkauksia säilytetään suorassa auringonvalossa tai niissä säilytetään virvoitusjuomia tai muita happamia juomia.[3] BPA:ta sisältävällä epoksihartsilla pinnoitetaan myös vanhoja vesijohtoverkostoja sekä säilyke- ja virvoitusjuomatölkkien sisäpintoja. Myös kunnallisista vesijohtolaitoksista tuleva vesi saattaa sisältää bisfenolia.[3] Osa altistuksesta tulee ihon ja hengityselinten kautta[4]. ValmistusBisfenoli A:ta valmistetaan nykyisin suuria määriä maailmanlaajuisesti. Vuonna 1980 sitä valmistettiin miljoona tonnia[5] ja 2009 yli 2,2 miljoonaa tonnia.[6] Bisfenoli A:n syntetisoi ensimmäisen kerran venäläinen kemisti A. P. Dianin vuonna 1891.[7][8] Yhdistettä valmistetaan kondensaatioreaktiossa, missä yksi yksikkö asetonia (josta tulee nimen "A")[9] ja kaksi yksikköä fenolia reagoivat voimakkaan hapon (kuten suolahappo) toimiessa katalyyttina. HaitallisuusBisfenoli A on paljastunut huomattavan paljon aiemmin luultua myrkyllisemmäksi. EFSA on kiristänyt sen vuoksi bisfenoli A.n turvallisen saannin tasoa 20 000 kertaa aiempaa tiukemmaksi. Yli 90 prosentilla eurooppalaisista on vaarallisen korkea elimistön bisfenolipitoisuus.[2] Enimmäisrajan ylittävä bisfenolin saanti häiritsee immuunijärjestelmän toimintaa[10]. Bisfenoli A kuuluu lisäksi niin sanottuihin hormonihäiriköihin, koska se reagoi elimistössä hormonin tavoin.[11] BPA jäljittelee estrogeeneihin kuuluvaa estradiolia toimien ksenoestrogeeninä.[12] Bisfenoli voi aiheuttaa myös erektiohäiriöitä[13] ja lapsettomuutta[2]. Odottavan äidin altistuminen bisfenoli A:lle saattaa häiritä sikiön kehitystä. Viemäriputkista liukeneva bisfenoli päätyy luonnonvesiin, joissa sen on havaittu häiritsevän myös kalojen hormonitoimintaa.[2][10] Suppean tutkimuksen mukaan autististen lasten elimistö ei poista bisfenoli A:ta yhtä tehokkaasti kuin muiden. Osalla lapsista autismioireet olivat sitä vakavampia, mitä heikompi heidän kykynsä poistaa bisfenolia oli.[14] Bisfenoli A saattaa myös lisätä syöpäriskiä ja vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon ja verenkiertojärjestelmään[15]. KäyttörajoitteetBisfenoli A:ta sisältäviä muoveja käytetään muun muassa säilyketölkkien ja lasten tuttipullojen sisäpinnoitteena, joka suojelee elintarviketta bakteereilta pitkän säilytyksen aikana. Sitä liukenee elintarvikkeeseen kuumennettaessa sekä UV-säteilyn, happojen tai emästen vaikutuksesta. Aine on kielletty EU-maista Tanskassa ja Ranskassa (11/2010), Kanada luokitteli aineen myrkylliseksi lokakuussa 2010.[16] Myös Kiina on kieltänyt aineen käytön lapsille tarkoitetuissa tuotteissa[17]. Yhdysvalloissa jätettiin kansalaisadressi sen kieltämiseksi, mutta Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA ei myöntynyt kieltoon todeten maaliskuun lopussa 2012, että kemikaalin vaaroista ei ole riittävää tieteellistä näyttöä.[17] SuomessaSuomessa bisfenoli A on hyväksytty käytettäväksi elintarvikemuovin raaka-aineena. Sille asetettu ainekohtainen siirtymäraja-arvo eli enimmäissiirtymä muovituotteesta elintarvikkeeseen on 0,6 mg/kg. Siedettävä päiväsaanti on 0,05 mg henkilön painokiloa kohti vuorokaudessa.[11] BPA:ta sisältävien tuttipullojen valmistaminen kiellettiin Suomessa vuoden 2011 maaliskuun alusta ja myynti 2011 kesäkuun alusta EU:n asetuksella.[18] Katso myös
Lähteet
Aiheesta muuallaWikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bisfenoli A.
|
Portal di Ensiklopedia Dunia