Ovttastuvvan našuvnnaid konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra^[1][2], ON oppalašsoahpamuš mánáid vuoigatvuođain, ON:a máná vuoigatvuođaid oppalašsoahpamuš^[3], Konvenšuvnna mánáid vuoigatvuođain^[4], Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš^[5], ON mánáidkonvenšuvdna^[6] dahje Mánáidkonvenšuvdna^[1] (julevsámegillii: FN:a konvensjåvnnå máná riektaj birra dahje Mánnákonvensjåvnnå, lullisámegillii: EN:n konvensjovne maanan reaktaj bïjre dahje Maanakonvensjovnesne, anárašgillii: OA sopâmuš paarnij vuoigâdvuođâin, nuortalašgillii: ÕM:i suåppmõš päärnai vuõiggâdvuõđin, eaŋgalasgillii: UN Convention on the Rights of the Child) lea vuosttaš riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna mas mearriduvvojit mánáid čuvgehuslaš, dearvvašvuođalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiálalaš vuoigatvuođat buot dilis.^[7]

Konvenšuvdna dohkkehuvvui ON:a 44. dievasčoakkámis skábmamánu 20. b. 1989^[3][8]. Konvenšuvdna guoská buot vuollel 18-jahkasaččaid, muhto eará riikkain sáhttet lágasteaset mearridit válddálašvuođaagi eará láhkai^[9].

Máná vuoigatvuođaid konvenšuvdnii gullet 60 artihkkala ja golbma lassibeavdegirjji. Konvenšuvdna mearrida máná vuođđovuoigatvuođaid buot sajis ja buot dilis. Konvenšuvdna lea oppalaččat dohkkehuvvon áddejupmi das makkár vuoigatvuođat mánáin galget leat beroskeahttá ee. sin liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš oaivilis, álbmotlašvuođas, etnalaš duogážis, sosiála duogážis, sohkaduogážis, opmodagas dahje lámisvuođas^[8].

Konvenšuvnnas leat njeallje oppalaš vuođđojurdaga maid galgá fuomášit buot doaimmas^[3]:

1. Vealatkeahttáivuohta mearkkaša ahte mánáid ii oaččo bidjat sierraárvosaš sajádahkii ovdamearkan oskku, liikeivnni dahje lámisvuođa geažil (artihkal 2).
2. Buot doaimmain mat gusket mánáid, galgá vuosttaš sajis váldit vuhtii máná ávkki ja ovddu. (artihkal 3).
3. Mánás lea vuoigatvuohta čálgamii ja ahtanuššamii (artihkal 6).
4. Máná oainnuid galgá gudnejahttit. Mánás lea vuoigatvuohta almmuhit iežas oaivila vuhtii agis ja čálganmuttus mielde (artihkal 12).

Ovdal artihkal 38 suodjalii dušše vuollel 15-jahkásaččaid mánáid oassálastimis soahtedoibmii. Jagi 2000 dahkkon mánáidkonvenšuvnna lassibeavdegirji Mánáid oassálastimis konflivttaide main leat vearjjut mielde bajidit ahkeráji 15 jagis 18 jahkái. Dát lassibeavdegirji bođii fápmui guovvamánu 12. b. 2002.^[10] Nuppi lassibeavdegirji gieđahallá mánáide guoski olmmošgávppi, mánáid ávkkástallama prostitušuvnnas ja mánáidporno. Dát nuppi lassibeavdegirji bođii fápmui ođđajagimánu 18. b. 2002.^[11]

Ovdal dálá skábmamánu 20. b. 1989^[12] dohkkehuvvon konvenšuvnna lei Oktasašjulggastuš mánáid vuoigatvuođaid birra (eaŋgalasgillii: Declaration of the Rights of the Child, suomagillii: Lapsen oikeuksien julistus), mii dohkkehuvvui skábmamánu 20. b. 1959^[8].

Mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuođđun lea jurdda ahte máná olmmošvuoigatvuođain deattuhuvvojit earenoamáš fuolaheami ja divššu maid rávesolbmot eai dárbbaš.

Konvenšuvdna lea váikkuhan máŋggain vugiin sisriikkalaš láhkaásaheapmái. Earenoamážit mánáid oassálastinvejolašvuođaid lasiheapmi konvenšuvdnii lea váikkuhan sihke jurddašan- ja doaibmandásis.^[13]

Cuoŋománu 2018 rádjái Ovttastuvvan našuvnnain 193 lahttoriikkain 192 lea vuolláičállán ja ratifiseren konvenšuvnna. Áidna riika mii ii leat ratifiseren konvenšuvnna lea Amerihká ovttastuvvan stáhtat^[14]. Maŋimuš riika mii lea ratifiseren konvenšuvnna lea Lulli-Sudan jagi 2015.^[15]

• Konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra