|
Säkylä
Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 266 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 527,81 km2, josta 120,96 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,4 asukasta/km2. LuontoSäkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärvi. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.[8] Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa Sonnilanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kokemäellä.[8] Sijainti ja aluemuodostusSäkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää. Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.[8] Etäisyyksiä SäkylästäElinkeinotKunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj, Kivikylä ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.[8] LiikenneSäkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Liedon asemanseudulle, Valtatielle 9 vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Säkylässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista toiseksi eniten henkilöautoja, 651 autoa tuhatta asukasta kohden.[9] Rauman radalta erkanee haararata, joka kulkee Kiukaisista Euran kautta Sucroksen sokeritehtaalle Säkylän Iso-Vimmaan. Euran Kauttuan ja sokeritehtaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön marraskuussa 1953. Säkylän kunta rakennutti itse mainitun rataosuuden. Rata kuitenkin poistettiin liikennekäytöstä virallisesti vuonna 2011, ja sen varrelta on purettu tasoristeyksiä. Rata palveli yksinomaan sokeritehtaan kuljetustarpeita, eikä sillä koskaan kulkenut säännöllistä henkilöliikennettä.[10][11] Historia Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.[8]  Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.[8] Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[12] Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.[8] Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.[13] VäestönkehitysSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen. TaajamatVuoden 2017 lopussa Säkylässä oli 6 903 asukasta, joista 4 943 asui taajamissa, 1 866 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Säkylän taajama-aste on 72,6 %.[15] Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama ulottuu pääosin Euran kunnan alueelle. Seurakunnat Vuoden 2018 aluejaon mukaan Säkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Säkylän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18] Entiset seurakunnatSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Säkylän kunnan nykyisellä alueella.[17]
KyliäMaarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki ja Vähä-Säkylä.[19] Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Kolvaa, Moisio, Nummioja, Sydänmaa, Uusikylä ja Köörnummi. Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa ja Yttilä.[20] KulttuuriMurreSäkylän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Säkylän murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa.[21] RuokakulttuuriSäkylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehty kalakeitto.[22] Tunnettuja säkyläläisiä, Säkylässä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä
Katso myösLähteet
Aiheesta muualla
Information related to Säkylä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Portal di Ensiklopedia Dunia
